Korsikan mänty

Korsican mänty

Pinus Nigra subsp laricio var corsicana (tieteellinen nimi)

U làrice ou u lariciu (korsikalainen nimi).

 

Perustiedot

Korsikan mänty 

Biologiset ja ekologiset ominaisuudet

  • Korsikan mänty, Pinacea-sukuun kuuluva havupuu, voi kasvaa 50 metrin korkuiseksi;
  • Hopeanharmaa kaarna on suurten, epäsäännöllisten lämpäreiden muotoinen ;
  • Runko  on suora, pitkä ja hoikka, mutta se saattaa olla erittäin paksu (180 cm) ;
  • Sen kävyt ovat pieniä (4 - 8 cm) ja ne kantavat hedelmää hyvin joka 2 – 3 vuodessa;
  • Mänty on erikoisen pitkäikäinen, useita vuosisatoja jopa 500 vuotta;
  • Auringosta nauttivana se kasvaa nopeasti täydessä auringonvalossa;
  • Nuorena mänty on kartionmuotoinen, mutta muodostavat vanhetessaan tai vuoren harjanteilla kasvaessaan laakean latvan;
  • Täysin Välimeren ilmastoon sopeutuneena se kestää kesän kuivuuden ja käyttää hyväkseen Korsikan vuoristojen runsaat sateet (800 – 1500 mm vuodessa).

Ominaisuudet

Näiden ominaisuuksiensa ansiosta Korsikan mänty on kolmannella sijalla manner-Ranskan uudelleen metsittämisessä Douglas-kuusen ja rannikkomännyn jälkeen.

  • Kestävyys: se sopeutuu kaikentyyppisiin ilmastoihin.
  • Mukautuvuus: se viihtyy monentyyppisessä kasvualustassa (paitsi kalkkipitoisessa ja liian kosteassa maaperässä).
  • Tuottavuus: sen kasvu on nopeaa ja puuaines on korkealuokkaista.

Maantieteellinen jakautuma

Korsikan mäntyä esiintyy kahdella toisistaan erillisellä alueella

  • Luonnollinen alue: missä Korsikan mänty kasvaa luonnontilassa. Tämä alue käsittää pelkästään Korsikan vuoristot siksi sen sanotaankin paikalliseksi korsikalaiseksi puulajiksi.
    Tämä mäntylaji kasvaa Korsikan 2 129 neliökilometrin laajuisesta metsäalueesta 450 neliökilometrillä, joista 210:llä pelkästään Korsikan petäjää.
  • Istutusalueet: joille tämä puulaji on pantu kasvamaan eri syistä, vaikka se ei kuulukaan alueen luonnolliseen puustoon.
    Korsikan mäntyä kasvaa manner-Ranskassa 1 000 neliökilometrin alueella.

Korsikan männyn metsät

Tämän mäntylajin metsät ovat Korsikan vuorille tyypillisiä (1 000 - 1 800 metrin korkeudessa), missä ne ovat vallitseva aurinkoisilla rinteillä.

Varjoisemmilla ja viileämmillä pohjoisrinteillä kasvaa sen ohella tukkimetsää, punapyökki, kuusi, marjakuusi orjanlaakeri.

Sitten rannikkoa lähestyttäessä tulee sekametsää ja lopulta vallitsevaksi tulee ikivihreä tammi tai Välimeren mänty.

 

 

Korsikan mäntymetsät ovat niitä ympäröivän monimutkaisen ekosysteemin kulmakiviä. Niiden olemassaolosta riippuu hyvin monen eläin- ja kasvilajin jatkuvuus. Ne ovat erikoisen arvokkaita perinteisen luonnon säilyttäjiä.

28:n lintulajin joukossa metsä on Ranskan ainoan paikallisen varpuslinnun, Korsikan sittellen (Sitta whiteheadi), kotipaikka.

Korsikan mänty ei ole lajina vaarassa kadota ja sen metsiköt ovat kauttaaltaan hyvin säilynyt. Vain metsäpalot ovat selvä uhka. Ihmisen aikaansaamia tuhoisia paloja sattuu liian usein.

 

 

Tästä syystä kaksi suurinta haastetta saarten metsävarojen hallinnassa on:

  • Ottaa huomioon metsien taloudellisten arvojen monimuotoisuus, mikä vaatii jatkuvaa huolenpitoa ekologisten rikkauksien varjelemiseksi.
  • Palauttaa alkuperäinen ekologinen moninaisuus, jota ihmisen vuosisatainen metsien hyväksikäyttö on häiriytynyt ja kaventanut.

 


Lyhyt muistilista

Biologinen moninaisuus

Piedmont:in Luzule

Asklepiadikatkero

L’homme et la forêt de pin laricio de Corse

 “Ce ne sont point les ouvrages de l'art qui agrandiront 
   la pensée de celui qui voyage en Corse, mais bien
    l'effroi et l'admiration que produit nécessairement
     une nature dont toutes les scènes sont effrayantes
      et majestueuses ”
        (Hubert Lauvergene, Mémoire sur la Corse, 1823, 
            dans L'île d'à côté de Paul Silvani, 1998).

Guy de Maupassant kirjoitti 1880-luvulla Aitonen metsästä:

« …valtaisat männyt, jotka kaartuvat päittemme yllä
  väräjävänä holvina, huokuivat eräänlaista jatkuvaa
    surullista valitusta, samalla kuin niin oikealla
     kuin vasemmallakin niiden solakat ja suorat 
      rungot muodostivat ikään kuin urkupillien 
       armeijan, joiden latvoissa syntyi tuo 
         monotoninen tuulen musiikki… »

Lisätietoja varten

Euroopan ympäristön suojelupolitiikka

Euroopan unionin tärkein ympäristösuojelua koskeva politiikka huolehtii ensisijassa luonnonsuojelusta aina 70-luvulta lähtien. Euroopan yhteisön direktiivit « Linnut » ja « Asuinseudut » ovat luoneet vankan laillisen perustan lajien suojelulle (fauna ja flora) ja harvinaisille luonnollisille ja/tai uhanalaisille ympäristöille eurooppalaisessa mittakaavassa.

Natura 2000

Euroopassa on toteutettu näitä direktiivejä perustamalla joukko suoja-alueita nimeltään Natura 2000. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää bio-moninaisuus jatkuvaluontoisella hallinnalla ottaen samalla huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kultturelliset tarpeet.

Korsikan männyn kasvuympäristö

Korsikan männyn luonnollinen kasvuympäristö, hyvin harvinainen Euroopan tasolla, on saanut direktiivin « Asuinseudut » puitteissa prioriteettiluokituksen. Sen alueella elää yhteisölle mielenkiintoisia lajeja kuten Korsika sittelle (paikallinen lintu) tai Korsikan discoglosse (pieni vuoristosammakko).

LIFE-ohjelma

Life on eurooppalainen rahoitusjärjestö direktiivien toimeenpanemiseksi.

Office National des Forêts (ONF), Ranskan metsien hallintoelin, joka huolehtii Korsikan mäntymetsistä yhteisöjen laskuun, on saanut siltä rahallista tukea. Täten Korsikan männyn alueiden säilytyksestä vastaava ohjelma "Life Nature" on voitu toteuttaa eräillä Natura 2000 verkon alueilla.

 Konkreettiset toimenpiteet

  • Kolmen luontopolun teeman laatiminen;
  • Korsikan mäntyä esittelevän näyttelyn organisointi (Bavellan metsässä, Arza:n metsänvartijan talossa) ;
  • Korsikan männyn istutusvälineiden kustantaminen niiden moninaisuuden huomioon ottaen;
  • Metsänhoitotoimenpiteet, joiden tarkoituksena on luoda kokonaisuus lajien moninaisuutta varten Korsikan männyn kasvualueella (esim. Korsikan mufloni) ja suojella jäljellä olevat Korsikan männyn rinnakkaispuut (marjakuusi, thuriferi-kataja).